tiistai 11. maaliskuuta 2014

Miksi Brasilia?

Leighton Gagen
rikosromaanit sijoittuvat Brasiliaan.

– Montako henkirikoksen uhria sinä tiedät? Minä olen tuntenut viisi.

Näin rikosdekkaristi Leighton Gage sanoi, kun haastattelin häntä Helsingissä vuonna 2010.
Tämä parituntinen keskustelu palasi mieleeni, kun kuuntelin viime vuoden lopulla koulutuksessa valokuvaaja Tanja Mikkolaa – työskennellyt jo vuosia matkustellen – freelancetyöskentelystä. 
Koulutuksen jälkeen ehdotin yhteistyötä ja Brasiliaa kohdemaaksi. Kuin kohtalon sanelemana, Mikkola oli jo suunnitellut työmatkaa Etelä-Amerikkaan. 


”Tiesin, että hänellä on loistavat verkostot  yhtä lailla brasilialaisiin viranomaisiin kuin alamaailmaankin.


Leighton Gagen haastattelu oli äärimmäisen mielenkiintoinen. Keskustelimme muun muassa siitä, kuinka arvoton ihmishenki Brasiliassa on. Tilastotietoa: Puolentoista miljoonan ihmisen kaupungissa Recifessä – jossa murha- ja tappotilastot ovat maan korkeimpia – kuolee henkirikoksen uhrina 80 henkilöä 100 000 ihmistä kohden. Vertailun vuoksi: Suomessa sataatuhatta ihmistä kohden kuolee vuosittain kaksi ihmistä.
Leighton Gagen haastattelun lisäksi syynä Brasiliaan on se, että olen jo pitkään halunnut vierailla täällä henrikosten luvatussa maassa.


Mainittakoon vielä, että Brasiliassa tapahtuneista henkirikoksista vain noin kymmenen prosenttia selvitetään. En pysty täältä käsin tarkistamaan tilastoa Suomesta, mutta tiedän kuinka vähän maassamme on katukorruptiota.  (Ei saa sekoittaa rakenteelliseen korruptioon, koska sitä Suomessa on. Paljon.)
Suomen poliisin korruption olemattomuuden valossa voin siis veikata, että jokainen henkirikos ainakin pyritään selvittämään. Ja hyvin usein siinä myös onnistutaan.


"Odotin vastausta kaksi päivää. Kun sitä ei kuulunut, 

googlasin kirjailijan yhteystiedot.



Rio de Janeiro 10.3.2014.

Brasilian-matkan suunnitelmien edetessä lähestyin Leighton Gagea Facebookin avulla. Tiesin, että hänellä on loistavat verkostot yhtä lailla brasilialaisiin viranomaisiin kuin alamaailmaankin. Kerroin, että olemme tulossa maahan, ja että olisinko saanut häneltä apua haastattelujärjestelyissä.
Odotin vastausta kaksi päivää. Kun sitä ei kuulunut, googlasin kirjailijan yhteystiedot. Ikäväkseni luin, että Gage oli kuollut haimasyöpään viime vuoden heinäkuussa.
Syvät osanotot kirjailijan omaisille.

Leighton Gage oli saanut uransa aikana seurata brasilialaisen poliisin työskentelyä murhapaikoilta käsin. Gage oli nähnyt Brasilian nurjan puolen myös siviilinä, kun hänet ryöstettiin favellassa. Gage neuvoi, että jos koskaan ajan Brasiliassa autolla, punaisen liikennevalon takia ei saa pysähtyä, vaan ohi pitää ajaa hiljalleen. Näin välttää ryöstetyksi joutumisen.
Toinen vaihtoehto on hankkia luodinkestävä auto.

Noudatan tätä – ja muitakin – Gagen neuvoja tulevalla matkallani. Mutta pidän myös mielessä, että Brasilia ei todellakaan ole vain pelkkää rikosta.

Vera Miettinen

Ensimmäinen majapaikka. Melkein 20 tunnin valvomisesta huolimatta vietimme illan chileläisten "turistien" kanssa.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti